WLAN
WLAN (lyhenne sanoista wireless local area network) eli langaton lähiverkko, on paikallinen tietoliikenneverkko, jossa internetiin kytketty reititin toimii tukiasemana eli muodostaa langattoman internet-yhteyden. Lähiverkon alueella sijaitsevat päätelaitteet kuten tietokoneet ja älypuhelimet saavat tällä tavalla ilmaisen internet-yhteyden, johon ne kytkeytyvät usein automaattisesti. Langaton verkko kannattaa kumminkin suojata salasanalla ja tarvittavalla suojaustasolla ettei verkkoon tule ei toivottuja vierailijoita.
Wi-Fi
WLAN-tuotteista käytetään usein kaupallista nimitystä Wi-Fi. Wi-Fi on Wi-Fi Alliancen tavaramerkki, jota jäsenet käyttävät määritellyn laatutason symbolina. Wi-Fi Zone -logolla merkityssä paikassa on tarjolla langaton lähiverkko, johon voi liittyä Wi-Fi-yhteensopivalla päätelaitteella.
IEEE 802.11
IEEE 802.11 on IEEE:n standardi langattomille WLAN-lähiverkoille.
Sarjan standardit ovat:
- 802.11a (2 Mbps)
- 802.11b (11 Mbps)
- 802.11g (54 Mbps)
- 802.11n (300 Mbps)
- 802.11ac, joka käyttää dualband-tekniikkaa on taaksepäin yhteensopiva 802.11b/g/n-standardien kanssa. Sen nopeus on 1 300 Mbps 5 gigahertsin kanavalla ja 450 Mbps 2,4 gigahertsin kanavalla.
SSID
Service Set ID (SSID) on korkeintaan 32 merkkiä pitkä, muutettavissa oleva tunnus, jonka perusteella asiakkaat kytkeytyvät haluamaansa langattoman verkon tukiasemaan eli Access Pointiin (AP). Tukiasema yleensä mainostaa SSID:tä esim. Kotiverkko-nimellä. Päätelaitteen WLAN haulla löydät helposti käytettävissä olevat verkot. Liittyessäsi verkkoon tukiasema (AP) kysyy verkon salasanaa. Tänä päivänä tietoturvallisin suojausmuoto on WPA2-PKS [AES].
WPA2 (AES)
AESia vastaan ei ole yhtään tunnustettua hyökkäystä. Kaikki AESia käyttävät tekniikat on hyväksytty salaamaan Yhdysvaltojen hallituksen ”non-classified” -luokiteltu tieto Kansallisen turvallisuusviraston (NSA) puolesta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun siviileillä on pääsy salaustekniikkaan, jonka NSA on hyväksynyt salaamaan TOP SECRET -luokittelemaansa aineistoa.
